Safiirilasi ja mineraalilasi ovat kellon näkyvimmän osan kaksi täysin erilaista ratkaisua, ja valinta niiden välillä vaikuttaa suoraan siihen, kuinka kello kestää arkikäyttöä vuosien varrella. Kellokaupassa asioidessa tämä ero jää usein myyjän mainitsematta, vaikka se on yksi tärkeimmistä teknisistä valinnoista rannekellon ostajalle heti kotelomateriaalin ja koneiston jälkeen.
Mitä eroa safiirilasilla ja mineraalilasilla oikeasti on
Mineraalilasi on käsitelty kovennettu lasi, jota on käytetty kellojen lasipintana jo vuosikymmeniä. Se on edullinen valmistaa ja suhteellisen sitkeä, eli se kestää kolhuja ilman että särkyy helposti.
Safiirilasi taas ei ole lasia lainkaan siinä mielessä kuin arkikielessä ymmärrämme – se on synteettistä korundia, samaa materiaalia kuin rubiini ja safiiri jalokivinä, kasvatettuna laboratoriossa erittäin korkeassa lämpötilassa. Kovuusasteikolla (Mohsin asteikko) safiiri saa arvon 9, kun taas mineraalilasi jää noin 5–6 välille. Vain timantti (10) on kovempi materiaali arkisessa käytössä.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että safiirilasiin ei synny naarmuja tavallisista arkisen elämän kosketuksista – hiekka, avaimet, betoniseinä. Mineraalilasi sen sijaan naarmuuntuu näistä helposti muutaman käyttövuoden aikana.
Naarmunkestävyys käytännössä – mitä tämä tarkoittaa arjessa
Rakennustyömaalla tai puutarhatöissä käytettävässä työkellossa mineraalilasi alkaa näyttää käytetyltä jo ensimmäisen kesän jälkeen, jos kello osuu toistuvasti kiviin tai työkaluihin. Safiirilasilla varustettu kello, esimerkiksi Tissot PRX tai Hamilton Khaki Field, säilyy visuaalisesti moitteettomana samassa käytössä vuosia.
Toimistotyössä tai kevyessä arkikäytössä ero on paljon pienempi. Moni ei koskaan naarmuta mineraalilasista kelloaan pahasti, jos se pysyy pöydältä lattialle putoamatta ja hihasta pois kolhuilta.
Tämä on tärkeä huomio: safiirilasi ei tee kellosta yleisesti ”kestävämpää” kaikessa mielessä, vaan nimenomaan naarmunkestävämmän. Iskunkestävyydessä tilanne on osin päinvastainen, mistä lisää seuraavassa osiossa.
Yleinen myytti: safiirilasi on aina kestävämpi kokonaisuutena
Tämä on yksi kelloalan yleisimmistä väärinkäsityksistä. Safiirilasi on kova mutta myös hauraampi kuin mineraalilasi voimakkaassa iskussa. Kun kello putoaa kivilattialle tai osuu terävään kulmaan tietyllä kulmalla, safiirilasi voi säröillä tai jopa haljeta, kun taas sitkeämpi mineraalilasi saattaa selvitä samasta kolhusta naarmulla.
Sukelluskelloissa ja työkelloissa tämä on tunnettu suunnitteluongelma, minkä vuoksi osa valmistajista – esimerkiksi Casio G-Shock-malleissa – käyttää edelleen mineraalilasia tai iskunkestävää hartsilasia korkean naarmunkeston sijaan iskunkeston vuoksi. Sukelluskellon lasivalinnassa syvyysluokka ja paineenkesto ratkaisevat usein enemmän kuin pelkkä materiaali, mikä on hyvä pitää mielessä valintaa tehdessä.
Hinta ja hintaluokat käytännössä
Perustason kelloissa, alle 200 euron hintaluokassa, mineraalilasi on selvästi yleisempi ratkaisu. Sen valmistuskustannus on murto-osa safiirista, ja se sopii hyvin esimerkiksi ensimmäiseen kelloon tai lapsen ja nuoren kelloon, jossa naarmut eivät vielä harmita samalla tavalla kuin aikuisella käyttäjällä.
Keskihintaluokassa, 200–1000 euron välissä, molempia näkee runsaasti. Tissot, Citizen ja monet Seikon mallistot tarjoavat safiirilasin jo tässä hintaluokassa, kun taas osa Casion ja Timexin malleista pitäytyy mineraalilasissa hintansa vuoksi.
Premium- ja luksusluokassa, yli 1000 euron kelloissa, safiirilasi on lähes poikkeuksetta vakiovaruste. Rolex, Omega ja TAG Heuer käyttävät safiiria kauttaaltaan, ja monissa malleissa lasin sisäpinnalla on lisäksi heijastuksenestokäsittely, joka parantaa kellotaulun luettavuutta suorassa auringonvalossa.
Yleisimmät virheet lasityyppiä valittaessa
Ostajat tekevät muutaman toistuvan virheen lasin suhteen. Ensimmäinen on olettaa, että safiirilasi on aina parempi valinta jokaiseen käyttötarkoitukseen – todellisuudessa aktiivisessa ulkoilu- tai työkäytössä sitkeä mineraalilasi voi olla käytännöllisempi valinta.
Toinen virhe on jättää huomiotta lasin muoto ja kaarevuus. Voimakkaasti kupera safiirilasi näyttää tyylikkäältä mutta on herkempi reunaiskuille kuin litteä tai vain hieman kupera lasi, koneiston suojaus kärsii tästä helposti kolarossa.
Kolmas, hyvin yleinen virhe: uskotaan, että naarmuuntunut mineraalilasi voidaan aina kiillottaa itse tai kelloseppä hoitaa sen ilmaiseksi. Kelloseppä pystyy usein kiillottamaan mineraalilasin pintanaarmut pois erikoispastalla muutamassa kymmenessä minuutissa, hintaluokka noin 20–40 euroa liikkeestä riippuen. Safiirilasia sen sijaan ei voi juuri kiillottaa sen kovuuden vuoksi – syvät naarmut tai säröt vaativat lähes aina koko lasin vaihdon, mikä nostaa huoltokustannuksen helposti 60–150 euroon mallista riippuen.
Miten tunnistat kumman lasin oma kellosi
Yksinkertainen tapa erottaa lasityyppi ilman kellon avaamista on vesipisaratesti: pudota kellotaulun päälle pieni vesipisara. Safiirilasilla pisara pysyy pyöreänä ja selkeärajaisena pintajännityksen ansiosta, kun taas mineraalilasilla se leviää nopeammin litteämmäksi.
Toinen keino on tarkistaa kellon tekniset tiedot valmistajan sivuilta tai kellon takakannesta – valmistajat merkitsevät lasityypin lähes aina malliston tietoihin. Kotelomateriaalin yhteydessä ilmoitetaan usein myös lasityyppi, sillä ne suunnitellaan yleensä yhdessä kellon käyttötarkoituksen mukaan.
Kelloseppä tunnistaa lasityypin kokeneella silmällä sekunneissa, usein pelkästä valon heijastumasta ja reunan viimeistelystä. Suomen Kelloseppäliiton kouluttamat ammattilaiset käyttävät tarvittaessa myös timanttikynää tunnistuksen varmistamiseen, sillä vain timantti naarmuttaa safiiria.
UKK
Voiko safiirilasin vaihtaa mineraalilasiin tai toisinpäin?
Teknisesti kyllä, mutta käytännössä se on harvoin järkevää. Kellon kotelo on suunniteltu tietylle lasin paksuudelle ja tiivistykselle, joten vaihto onnistuu turvallisesti vain kelloseppäliikkeessä, ja lopputulos voi vaikuttaa myös kellon vesitiiviyteen, jos tiivisteitä ei uusita samalla.
Kannattaako sukelluskelloon aina valita safiirilasi?
Ei automaattisesti. Ammattisukelluskäytössä osa valmistajista suosii yhä sitkeämpää mineraalilasia paineenvaihteluiden ja iskujen vuoksi, kun taas harrastesukelluksessa ja arkikäytössä safiiri on suositumpi juuri naarmunkeston takia.
Miksi halvassa kellossa on lähes aina mineraalilasi?
Kyse on suoraan valmistuskustannuksesta. Safiirikiteen kasvatus ja hionta maksavat moninkertaisesti mineraalilasiin verrattuna, joten alle 100 euron kelloissa safiirilasi nostaisi hintaa suhteettomasti valmistajan kannalta.
Yhteenveto lasivalinnasta
Safiirilasi sopii parhaiten kelloon, jota käytetään paljon ja jonka halutaan näyttävän uudelta vuosien jälkeen ilman jatkuvia naarmuja. Mineraalilasi taas on järkevä valinta työkäyttöön, lasten kelloihin tai budjettikelloon, jossa sitkeys ja edullinen huolto painavat enemmän kuin täydellinen naarmuttomuus.
Kun harkitset uutta kelloa, kannattaa miettiä lasityyppiä samalla tavalla kuin koko kellon valintaa muutenkin – käyttötarkoituksen ja budjetin kautta, ei pelkän teknisen kovuusluvun perusteella. Molemmat materiaalit ovat toimivia ratkaisuja, kunhan ne on valittu oikeaan käyttöön.