Vesitiivis kello pitää vettä vain niin kauan kuin sen tiivisteet ovat kunnossa. Jos kellosi on 100 metrin sukelluskello, arkikäyttöinen 50 metrin teräskello tai mökkirannassa käytetty G-Shock, vesitiiviin kellon huolto ja säännöllinen tiivisteiden vaihto ratkaisevat, kestääkö koneisto seuraavan uintireissun. Tästä artikkelista näet, milloin tiivisteet kannattaa vaihtaa, mitä työ maksaa ja miten tunnistat huolellisen tekijän.
Miksi tiivisteet pettävät ajan myötä
Kellon vesitiiviys perustuu pieniin kumisiin O-renkaisiin. Niitä on kuoren, kruunun ja usein myös lasin ympärillä. Materiaali on tavallisesti nitriilikumia (NBR), kalliimmissa kelloissa joskus fluorikumia, joka kestää paremmin lämpöä ja kemikaaleja.
Kumi vanhenee. Se kovettuu, litistyy pysyvästi ja halkeilee, ja kehon lämpö, aurinkovoiteet, kloorivesi ja suolavesi nopeuttavat prosessia. Kolmen vuoden ikäinen tiiviste voi näyttää paljaalla silmällä ehjältä ja silti päästää kosteutta läpi 2-3 barin paineessa.
Kruunun tiiviste kuluu nopeimmin, koska kruunua käännetään ja vedetään ulos. Ruuvattavassa kruunussa kierteet ja tiiviste rasittuvat joka kerta, kun aikaa tai päivämäärää säädetään.
Suomen olosuhteet koettelevat tiivisteitä
Suomalainen kello elää rankkaa elämää. Pakkasella kumi jäykistyy ja menettää joustoaan, ja kun kello tuodaan –20 asteesta lämpimään sisätilaan, kotelon sisällä oleva ilma voi tiivistyä huurteeksi lasin alapintaan, jos tiiviste on jo heikentynyt.
Sauna on toinen klassikko. Löylyhuoneen 80-100 asteen lämpötila laajentaa metallia ja kumia eri tahtia, ja kylmään järveen hyppääminen heti perään imee kosteutta sisään juuri silloin, kun tiivisteet ovat löysimmillään. Kellosepät tunnistavat kesäkuukausina tyypillisen asiakkaan: huurteinen lasi heinäkuun mökkiviikon jälkeen.
Pakkasella myös kvartsikellon paristo jaksaa heikommin. Jos paristoa joudutaan sen vuoksi vaihtamaan tavallista useammin, jokainen avauskerta on samalla tilaisuus vaihtaa tiivisteet.
Vesitiiviin kellon huolto käytännössä
Ammattilainen aloittaa painekokeella ennen kuin avaa kellon. Näin selviää, vuotaako kello jo valmiiksi ja mistä kohdasta. Kuivapainetesterillä (esimerkiksi sveitsiläisen Witschin laitteilla) kotelon muodonmuutos mitataan paineessa ja alipaineessa ilman, että kello kastuu.
Huollon kulku on yleensä tämä:
1. Painekoe ennen avaamista ja silmämääräinen tarkastus kruunusta, lasista ja pohjasta.
2. Pohjan avaus ja kaikkien vanhojen tiivisteiden poisto.
3. Tiivisteurien puhdistus vanhasta rasvasta ja liasta.
4. Uudet, oikean mittaiset tiivisteet kevyesti silikonirasvattuina, tarvittaessa uusi kruunu tai kruunun putki.
5. Uusi painekoe ja usein kondenssikoe, jossa lämmitetyn kellon lasille tiputetaan kylmä vesipisara.
Kondenssikoe on yksinkertainen, mutta paljastaa paljon. Jos lasin alapintaan muodostuu huurretta, kotelon sisällä on kosteutta.
Hinnat vaihtelevat paikkakunnittain. Pelkkä tiivisteiden vaihto ja painekoe maksaa tyypillisesti 30-80 €. Pariston vaihdon yhteydessä kokonaishinta on usein 40-90 €. Jos kruunu tai lasin tiiviste vaatii merkkikohtaisen varaosan, esimerkiksi Omega Seamasteriin tai Rolex Submarineriin, kustannus voi nousta 100-200 euroon tai kello lähetetään merkkihuoltoon. Mekaanisessa kellossa tiivisteet uusitaan aina täyshuollon yhteydessä, ja siitä kerrotaan lisää artikkelissa automaattikellon huollon väleistä ja kustannuksista.
Kuinka usein tiivisteet kannattaa vaihtaa
Nyrkkisääntö on 2-3 vuoden välein, jos kelloa käytetään vedessä. Sukelluskellolla, jolla oikeasti sukelletaan, tiivistarkastus kannattaa tehdä vuosittain ennen kautta.
Säännöstä on poikkeuksia. Kello, joka on lähinnä toimistokäytössä eikä käy vedessä kuin käsienpesussa, pärjää hyvin 4-5 vuotta tai täyshuoltoon asti. Pitkä huoltoväli mekaanisessa luksuskellossa, esimerkiksi Rolexin suosittelema noin 10 vuotta, koskee koneistoa. Jos kellolla uidaan joka kesä, painekoe välissä on edullinen vakuutus.
Älykellot ovat oma tapauksensa. Apple Watchin ja useimpien Garmin-mallien kotelot on liimattu tai tiivistetty tehtaalla, eikä tavallinen kelloseppä avaa niitä. Niiden vesitiiviys heikkenee iän myötä ilman, että käyttäjä voi asialle juuri mitään. Polarin ja Suunton laitteissa huolto kulkee valmistajan oman huoltoverkoston kautta.
Myytti: kerran vesitiivis, aina vesitiivis
Yleisin väärinkäsitys on, että kellotaulun tai pohjan merkintä ”100 m” pätee koko kellon eliniän. Merkintä kertoo, että kello läpäisi testin uutena. Se ei lupaa mitään viiden vuoden ja satojen suihkujen jälkeen.
Toinen myytti on, että 30 metrin kellolla voi sukeltaa 30 metriin. Ei voi. 3 ATM:n merkintä tarkoittaa käytännössä roiskeiden kestävyyttä, ja uimiseen tarvitaan vähintään 10 ATM. Merkintöjen tarkempi tulkinta löytyy artikkelista kellon vesitiiviydestä ATM- ja BAR-luokituksin.
Yleisimmät virheet tiivisteiden kanssa
Pariston vaihto ilman tiivistettä ja painekoetta. Kauppakeskuksen pikapisteessä pariston vaihto voi maksaa 15-25 €, mutta vanha tiiviste painetaan usein takaisin paikalleen. Kumi on jo muotoutunut vanhaan asentoonsa, eikä se välttämättä enää tiivistä kunnolla. Lue lisää aiheesta pariston vaihto kotona vai kellosepällä.
Ruuvattavan kruunun jättäminen auki. Kun aikaa on säädetty, kruunu unohtuu helposti ruuvaamatta kiinni. Silloin 200 metrin sukelluskellokin on käytännössä vain roiskesuojattu. Ennen veteen menoa kannattaa aina tarkistaa sormella, että kruunu on pohjassa.
Kruunun tai painikkeiden käyttö veden alla. Kronografin painikkeiden painaminen uidessa avaa reitin vedelle, ellei kello ole erikseen tähän suunniteltu. Sama koskee kruunun vetämistä märillä käsillä.
Mistä löytää osaavan tekijän
Kelloseppien määrä on Suomessa vähentynyt selvästi viime vuosikymmeninä. Helsingissä, Tampereella ja Turussa vaihtoehtoja on useita, mutta Pohjois-Suomessa ja pienillä paikkakunnilla lähin painetesterillä varustettu liike voi olla satojen kilometrien päässä. Monet liikkeet ottavat kelloja vastaan postitse.
Hyvä merkki on, että liike kertoo tekevänsä painekokeen sekä ennen työtä että sen jälkeen ja antaa testituloksesta kuitin. Suomen Kelloseppäliiton jäsenyys ja kelloseppäkoulutus, jonka historia ulottuu Tampereen kelloseppäoppilaitokseen, kertovat ammattitaidosta. Pelkkä paristojen ja rannekkeiden vaihtoon keskittyvä piste ei välttämättä omista painetesteriä lainkaan, joten asiaa kannattaa kysyä suoraan.
UKK
Voiko kellon tiivisteet vaihtaa itse?
Teknisesti kyllä, jos pohjan saa auki ja oikean kokoiset O-renkaat löytyvät. Ilman painekoetta lopputuloksen tiiviydestä ei kuitenkaan ole mitään varmuutta, joten itse huollettua kelloa ei kannata viedä veteen.
Mitä tehdä, jos lasin alle tulee huurretta?
Vie kello kelloseppälle mahdollisimman pian, mieluiten samana tai seuraavana päivänä. Kosteus ruostuttaa koneiston teräsosia ja pilaa kellotaulun muutamassa päivässä. Älä kuivaa kelloa hiustenkuivaajalla tai patterin päällä.
Paljonko tiivisteiden vaihto maksaa?
Tavallisesti 30-80 € painekokeen kanssa. Merkkikohtaiset kruunut ja kruununputket sekä merkkihuoltoon lähetettävät kellot maksavat enemmän, usein 100-200 € tai yli.
Painekoe on halvin vakuutus
Tiiviste maksaa muutaman euron, mutta vesivahingon korjaus helposti satoja euroja, ja vintage-kellossa vaurioitunutta taulua ei aina saa enää korvattua alkuperäisellä. Kun paristo vaihdetaan tai kellolla aletaan taas uida keväällä, pyydä samalla tiivisteiden vaihto ja painekoe. Kesän ensimmäinen uintikerta on huono hetki huomata, että tiivisteet olivat jo pettäneet.