Kun kellon taulun alareunassa lukee Swiss Made, moni ostaja olettaa kellon olevan kokonaan sveitsiläistä käsityötä. Swiss Made -merkintä on kuitenkin laissa tarkasti määritelty vähimmäisvaatimus, ei laatulupaus. Merkinnän todellisen sisällön ymmärtäminen auttaa vertaamaan 300 euron kvartsikelloa ja 8 000 euron automaattikelloa reilusti ja suojaa myös harhaanjohtavilta tuoteteksteiltä verkkokaupoissa.
Mitä Swiss Made -merkintä vaatii laissa
Merkinnän käyttöä säätelee Sveitsin liittovaltion asetus, jota tiukennettiin niin sanotun Swissness-lainsäädännön myötä. Uudet säännöt tulivat voimaan 1.1.2017. Sitä ennen riitti, että koneiston arvosta 50 % oli sveitsiläistä ja kello koottiin ja tarkastettiin Sveitsissä.
Voimassa olevien sääntöjen mukaan kello saa kantaa Swiss Made -tekstiä, kun seuraavat ehdot täyttyvät:
– vähintään 60 % koko kellon valmistuskustannuksista syntyy Sveitsissä
– koneisto on sveitsiläinen eli koottu ja tarkastettu Sveitsissä
– koneisto kotelöidään Sveitsissä
– valmistaja tekee lopputarkastuksen Sveitsissä
– tekninen kehitystyö tehdään Sveitsissä
Valmistuskustannuksiin saa laskea myös tutkimus- ja kehityskulut. Markkinointi ja myynti eivät kuulu laskelmaan. Sääntöjen noudattamista valvoo Sveitsin kelloteollisuuden liitto FH, joka myös jäljittää väärennöksiä kansainvälisesti.
Mitä merkintä jättää kertomatta
Kuusikymmentä prosenttia tarkoittaa, että jopa 40 % kustannuksista voi syntyä muualla. Käytännössä kotelo, kellotaulu, viisarit, lasi tai ranneke voivat tulla esimerkiksi Aasiasta, ja kello on silti täysin laillisesti Swiss Made. Erityisesti edullisemmissa merkeissä tämä on tavallista, koska ulkomailla valmistettu kotelo maksaa murto-osan sveitsiläisestä.
Merkintä ei myöskään kerro, onko koneisto valmistajan oma vai ostettu. Sama sveitsiläinen peruskoneisto, esimerkiksi Sellita SW200-1, voi tikittää 600 euron ja 3 000 euron kellossa. Koneistovalmistajien eroja käsitellään tarkemmin artikkelissa ETA, Sellita ja oma valmistus.
Tarkkuudesta merkintä ei sano mitään. Kellon käyntitarkkuudesta kertoo erillinen COSC-kronometrisertifikaatti, jonka raja-arvo mekaaniselle koneistolle on -4/+6 sekuntia vuorokaudessa. Swiss Made -kello voi hyvin käydä 15 sekuntia päivässä edellä ja täyttää silti kaikki merkinnän vaatimukset. Laadusta kertovat paremmin Geneven sinetti (Poinçon de Genève) tai valmistajien omat testit, esimerkiksi Omegan METAS-sertifiointi.
Myytti: Swiss Made on aina parempi kuin japanilainen
Tämä uskomus kuulee kellomyymälöissä ehkä useammin kuin mikään muu. Seikon, Citizenin tai Orientin 300-500 euron automaattikellossa on usein valmistajan oma koneisto, jonka koko tuotanto tapahtuu yhden yhtiön sisällä. Samassa hintaluokassa sveitsiläisessä kellossa on yleensä ostettu peruskoneisto ja osittain muualla valmistettu kotelo.
Grand Seiko -mallien viimeistely kilpailee hyvin sveitsiläisten premium-merkkien kanssa, vaikka taulussa lukee Japan. Merkintä kertoo alkuperästä ja laillisesta vähimmäistasosta. Laatu pitää arvioida kellosta itsestään: koneistosta, viimeistelystä, lasista ja huollettavuudesta.
Sveitsiläisyydellä on toki käytännön etuja. ETA- ja Sellita-koneistoja osaa huoltaa lähes jokainen kelloseppä Helsingistä Rovaniemelle, ja varaosia on saatavilla vuosikymmeniä. Kun pienillä paikkakunnilla kelloseppiä on yhä vähemmän, tällä on merkitystä.
Swiss Made, Swiss Movement ja muut lähes samannäköiset tekstit
Ammattilainen lukee taulun ja takakannen tekstit sana sanalta, sillä pienikin ero muuttaa merkitystä. Swiss Movement tarkoittaa, että koneisto on sveitsiläinen, mutta kello on koottu ja koteloitu muualla, usein Hongkongissa tai Kiinassa. Tällainen kello ei ole Swiss Made.
Swiss Quartz kertoo yleensä vain kvartsikoneiston alkuperän. Ilmaisu Swiss Parts taas on ostajan kannalta lähes merkityksetön: se kertoo vain, että jokin osa on peräisin Sveitsistä. Muotibrändien 99-199 euron kelloissa näitä tekstejä käytetään juuri siksi, että ne muistuttavat Swiss Made -merkintää.
Vintage-kelloissa näkyy usein teksti T Swiss Made T tai Swiss T < 25. T-kirjaimet eivät liity alkuperään, vaan ne kertovat, että taulun valomassa on tritiumia. Aiheesta lisää artikkelissa tritium ja Super-LumiNova. Vanhoissa kelloissa pelkkä sana ”Swiss” taulun alareunassa on myös tavallinen, eikä se tarkoita, että kello olisi epäaito.
Yleisimmät virheet Swiss Made -kelloa ostettaessa
Hinnan perustelu pelkällä merkinnällä. Kun myyjä perustelee 450 euron hintaa vain sanoilla ”aito sveitsiläinen”, kannattaa kysyä koneiston kaliiperia. Jos kellossa on esimerkiksi Ronda 515 -kvartsikoneisto, jonka voi ostaa irrallisena muutamalla kympillä, hinnasta maksetaan pääosin brändiä.
Verkkokaupan tuotekuvaukseen luottaminen. Tuotekuvauksissa sanat ”Swiss Made” ja ”Swiss Movement” sekoittuvat usein huolimattomuuttaan tai tarkoituksella. Katso taulun ja takakannen tekstit kuvista tai pyydä lähikuvat. Ostopaikan luotettavuuden arvioinnista on kerrottu artikkelissa kellojen verkkokaupan luotettavuus.
Väärennöksen tunnistaminen pelkän merkinnän perusteella. Väärentäjät painavat Swiss Made -tekstin tauluun yhtä vaivatta kuin logon. Tulli takavarikoi vuosittain kelloväärennöksiä, jotka on tilattu ulkomaisista verkkokaupoista. Aitoutta ei voi todeta tekstistä vaan koneistosta, sarjanumerosta ja takuupapereista.
Miten Swiss Made -kello tarkistetaan käytännössä
Kokenut kelloseppä katsoo ensin taulun, sitten takakannen ja lopuksi koneiston. Taulun Swiss Made -tekstin pitää olla terävä ja tasaisesti painettu, usein kello kuuden kohdalla. Takakannesta löytyvät yleensä mallinumero, sarjanumero ja materiaalimerkinnät.
Koneiston merkinnät ja viimeistely kertovat eniten. Kun takakansi avataan, sveitsiläisessä koneistossa näkyy valmistajan tunnus ja kaliiperi. Moni suomalainen kellosepänliike tekee tällaisen tarkistuksen 20-40 euron hinnalla, ja huollon yhteydessä se sisältyy usein työhön.
Takuukortti, ostokuitti ja valmistajan kansainvälinen takuu ovat yhtä tärkeitä kuin itse kello. Rolex, Omega ja TAG Heuer kirjaavat nykyään takuun sähköisesti, joten myyjä voi näyttää rekisteröinnin suoraan.
UKK
Menettääkö kello Swiss Made -statuksensa, jos se huolletaan Suomessa?
Ei menetä. Merkintä koskee valmistusta, ei myöhempää huoltoa. Suomalaisen kellosepän tekemä huolto tai alkuperäisten varaosien vaihto ei vaikuta merkintään. Jälkimarkkinoiden ei-alkuperäinen taulu tai viisarit voivat kuitenkin laskea keräilykellon arvoa selvästi.
Onko Swiss Made -kello automaattisesti mekaaninen?
Ei ole. Suuri osa Swiss Made -kelloista on kvartsikelloja, esimerkiksi Tissotin ja Swatch-konsernin edullisemmat mallit. Merkintä kertoo alkuperästä, ei koneistotyypistä.
Mistä tunnistaa vanhemman kuin vuoden 2017 Swiss Made -kellon?
Ulkoisesti siitä ei näe eroa, sillä teksti on sama. Ennen vuotta 2017 valmistetuissa kelloissa vaatimukset koskivat käytännössä koneistoa ja kokoonpanoa, joten kotelo tai taulu on niissä todennäköisemmin valmistettu Sveitsin ulkopuolella.
Merkintä on lähtökohta, ei lopullinen vastaus
Swiss Made takaa, että vähintään 60 % kellon valmistuskustannuksista syntyy Sveitsissä ja että koneisto, kokoonpano ja lopputarkastus ovat sveitsiläisiä. Merkintä ei kerro tarkkuudesta, viimeistelystä, koneiston alkuperästä tai siitä, onko hinta kohdallaan.
Ennen ostopäätöstä kannattaa kysyä myyjältä kolme asiaa: kaliiperi, huoltoväli ja huollon hinta Suomessa. Jos myyjä vastaa niihin suoraan, liike tuntee myymänsä kellot. Jos vastaukseksi tulee vain ”se on sveitsiläinen”, kannattaa verrata muita liikkeitä ennen ostoa.