Ensimmäinen mekaaninen kello on monelle ostajalle hankinta, jossa innostus ja epävarmuus kulkevat käsi kädessä. Kun hakee ensimmäistä mekaanista kelloa, kysymys on yleensä yksinkertainen: paljonko kannattaa maksaa, jotta saa toimivan ja kestävän kellon, mutta ei maksa pelkästä nimestä? Tämä artikkeli käy läpi hintaluokat, joista aloittajan kannattaa etsiä, ja kertoo, mihin raha kussakin luokassa oikeasti menee.
Lyhyt vastaus on, että järkevin hintaluokka ensimmäiselle mekaaniselle kellolle on noin 200-800 €. Siinä haarukassa saa luotettavan koneiston, kunnollisen kotelon ja usein jo safiirilasin. Halvempiakin hyviä on, ja kalliimpikin voi olla perusteltu, mutta poikkeukset kannattaa tuntea.
Mitä mekaanisen kellon hinta oikeastaan sisältää
Mekaanisen kellon hinnasta vain osa on koneistoa. Loput syntyy kotelosta, lasista, kellotaulun viimeistelystä, rannekkeesta, maahantuonnista ja merkin asemasta. Perustason automaattikellossa koneisto voi olla valmistajalle edullinen osa, kun taas luksusmerkillä brändin osuus hinnasta on suuri.
Aloittajan kannattaa katsoa ensin koneistoa. Japanilaiset koneistot, kuten Seikon 4R36 ja Orientin omat koneistot, ovat kestäviä ja helppoja huoltaa. Sveitsiläinen koneisto, esimerkiksi Sellita SW200 tai ETA 2824, nostaa hintaa mutta tuo tyypillisesti paremman tarkkuuden ja hienomman viimeistelyn. Koneistoista on kerrottu tarkemmin artikkelissa kellojen koneistot – ETA, Sellita ja oma valmistus.
Hintaluokat aloittajan näkökulmasta
Alle 200 € on paras paikka kokeilla, sopiiko mekaaninen kello omaan arkeen ylipäätään. Orient Bambino on klassinen dresswatch, jota saa usein noin 150-250 eurolla. Seiko 5 -sarjan vanhemmat mallit ja Citizenin perusautomaatit kuuluvat samaan joukkoon. Lasi on yleensä mineraalilasia ja tarkkuus vaihtelee, mutta koneistot kestävät vuosikymmeniä.
200-500 € on monelle osuvin hintaluokka. Uudempi Seiko 5 Sports maksaa tyypillisesti noin 300-400 €, ja Seiko Presage -mallien edullisimmat versiot sijoittuvat noin 400-550 euroon. Kotelot ovat viimeistellympiä, ja koneistossa on usein sekuntiviisarin pysäytys ja käsinveto. Tämä helpottaa ajan asettamista huomattavasti. Japanilaisten valmistajien eroista on lisää tietoa artikkelissa Seiko, Citizen ja japanilaisten valmistajien kellot.
500-1000 € tuo mukaan sveitsiläiset kellot. Tissot PRX Powermatic 80 ja Hamilton Khaki Field Mechanical ovat tämän luokan tunnetuimpia ensimmäisiä mekaanisia kelloja. Powermatic 80 -koneiston noin 80 tunnin käyntivara tarkoittaa, että kello on maanantaiaamuna yhä käynnissä, vaikka se olisi riisuttu perjantai-iltana. Safiirilasi on tässä luokassa lähes vakiona.
Yli 1000 € on aloittajalle harvoin järkevä ensimmäinen askel. Esimerkiksi Oris, Longines ja Tudor ovat hyviä merkkejä, mutta kalliin kellon ostaminen ennen kuin tietää, millaisesta koosta, tyylistä ja rannekkeesta pitää, johtaa usein pettymykseen. Poikkeus on ostaja, joka tietää tarkalleen haluamansa mallin ja aikoo käyttää sitä 20 vuotta.
Ylläpitokulut kuuluvat hintaan
Moni laskee vain ostohinnan. Mekaaninen kello tarvitsee kuitenkin huoltoa, ja huollon hinta ei juuri jousta kellon hinnan mukaan. Suomessa kelloseppä veloittaa automaattikellon perushuollosta tyypillisesti noin 200-450 €, ja huoltoväli on yleensä 5-10 vuotta.
Tästä seuraa käytännön ristiriita. 180 euron Orientia ei useimmiten kannata huoltaa täydellä peruskorjauksella, koska uusi kello maksaa vähemmän. 700 euron Tissotin huolto taas on täysin järkevä investointi. Huoltovälistä ja kustannuksista on enemmän tietoa artikkelissa automaattikellon huolto – väli, kustannus ja syyt.
Kannattaa myös selvittää, onko omalla paikkakunnalla kelloseppää. Ammattikunta on supistunut, ja esimerkiksi Pohjois-Suomen pienemmillä paikkakunnilla kello joudutaan usein lähettämään huoltoon Ouluun, Tampereelle tai Helsinkiin. Suomen Kelloseppäliiton jäsenyys kertoo, että liikkeellä on ammatillista taustaa.
Myytti: kalliimpi mekaaninen kello on aina tarkempi
Tämä on yleisin väärinkäsitys. Seikon 4R36-koneiston valmistajan ilmoittama tarkkuus on noin -35/+45 sekuntia vuorokaudessa, mutta käytännössä yksittäinen kello käy usein 10-15 sekunnin tarkkuudella. Kalliimpi sveitsiläinen kello voi olla säädetty tarkemmaksi, mutta yksikään mekaaninen kello ei pääse lähellekään 20 euron kvartsikelloa.
Mekaanista kelloa ei siis osteta tarkkuuden takia. Se ostetaan koneiston, käsityön ja sen tunteen takia, että kello käy ilman paristoa. Jos tärkeintä on täsmällinen aika, kvartsikello on parempi valinta.
Suomalaisittain kannattaa huomata myös pakkanen. Kvartsikellon paristo heikkenee kovassa kylmyydessä, mutta myös mekaanisen kellon voiteluaineet jäykistyvät, jos kello on ranteen sijaan pitkään pakkasessa. Hihan alla ranteessa ongelmaa ei käytännössä ole.
Yleisimmät virheet ensimmäistä mekaanista kelloa ostaessa
Kellomyymälöissä näkee samoja virheitä vuodesta toiseen. Kokenut myyjä tunnistaa ne jo ensimmäisellä käynnillä:
Liian suuri kotelo. Verkossa 44 mm näyttää hyvältä, mutta kapeassa ranteessa 38-40 mm istuu paremmin.
Vesitiiviyden yliarviointi. 3 ATM:n dresswatch ei kestä uintia, vaikka luku antaisi ymmärtää toisin.
Ostaminen pelkän merkin perusteella. Muotimerkin automaattikellossa on usein sama edullinen koneisto kuin 150 euron kellossa, mutta hinta voi olla kaksinkertainen.
Huoltomahdollisuuksien ohittaminen. Tuntemattoman merkin kelloon ei välttämättä saa varaosia.
Kellon kokeilematta jättäminen. Paksuus ja rannekkeen istuvuus selviävät vasta ranteessa.
Viimeinen kohta on tärkein. Kelloliikkeessä Helsingissä tai Tampereella voi sovittaa samana päivänä kolme eri hintaluokan kelloa, ja ero tuntuu ranteessa nopeasti.
Lahjaksi ensimmäinen mekaaninen kello
Ylioppilaslahja ja konfirmaatio ovat Suomessa perinteisiä tilaisuuksia antaa kello. Nuorelle annettava ensimmäinen mekaaninen kello kannattaa valita 200-500 euron luokasta: se on tarpeeksi laadukas säilyäkseen vuosikymmeniä mutta ei niin arvokas, että sen käyttöä alkaa varoa. Automaattikello on lahjaksi käsinvedettävää varmempi valinta, koska se pysyy käynnissä normaalissa käytössä ilman, että sitä tarvitsee muistaa vetää.
Kellojen kanssa samalla tiskillä myydään usein myös koruja, mutta erikoistuneet korukaupat ja urheilukauppojen kuntoilumittarit ovat omia maailmojaan. Polarin ja Suunton kaltaiset suomalaiset menestystarinat kuuluvat älykelloihin, eivät mekaanisten kellojen vertailuun.
UKK
Paljonko ensimmäiseen mekaaniseen kelloon kannattaa käyttää rahaa?
Useimmille aloittajille sopiva hintaluokka on 200-800 €. Siinä haarukassa saa luotettavan koneiston, kunnollisen viimeistelyn ja kellon, jota kannattaa myöhemmin myös huoltaa.
Onko japanilainen automaattikello huonompi kuin sveitsiläinen?
Ei ole. Seikon ja Orientin koneistot ovat kestäviä ja helppoja huoltaa. Sveitsiläinen koneisto on yleensä tarkemmaksi säädetty ja hienommin viimeistelty, mutta käyttövarmuudessa erot ovat pieniä.
Kuinka usein mekaaninen kello pitää huoltaa?
Tyypillisesti 5-10 vuoden välein. Jos kello alkaa jätättää tai edistää selvästi tai käyntivara lyhenee, huolto kannattaa tehdä aiemmin.
Viimeinen vinkki ennen ostopäätöstä
Kannattaa aloittaa 200-500 euron luokasta, valita koneisto, jonka huolto onnistuu oman paikkakunnan kellosepällä, ja kokeilla kelloa ranteessa ennen ostoa. Jos mekaaninen kello vie mukanaan, toinen kello on helppo valita, kun tietää, mitä ensimmäisessä arvosti ja mitä jäi kaipaamaan. Ensimmäisen kellon tehtävä on opettaa, mistä pitää. Täydellisen kellon aika on vasta myöhemmin.