Kellon kruunu on rannekellon ainoa osa, jota käytät säännöllisesti ja joka samalla avaa reitin kotelon sisälle. Siksi kruunu ja sen kierrekruunuversio ovat vesitiiviyden kannalta kellon herkin kohta, ja tämä artikkeli kertoo, miten kruunu toimii, milloin kierrekruunu oikeasti auttaa ja miten vältät kosteusvauriot, joita kelloseppä joutuu korjaamaan joka kesä.
Hyöty on suora. Kun ymmärrät kruunun rakenteen, osaat käyttää kelloa oikein uimarannalla, suihkussa ja talvipakkasella. Et myöskään maksa turhaan sukelluskellosta, jos tarpeesi täyttää tavallinen kruunu.
Miksi kruunu on kellon vesitiiviyden heikko kohta
Kellon kotelossa on muutama aukko: lasi, pohjakansi, mahdolliset kronografin painikkeet ja kruunu. Lasi ja pohja ovat staattisia, eli ne tiivistetään kerran ja ne pysyvät paikallaan. Kruunu liikkuu. Sitä vedetään ulos, työnnetään sisään ja kierretään, ja jokainen liike kuluttaa tiivisteitä.
Kruunu kiinnittyy koneiston vetoakseliin, joka kulkee kotelon läpi kruunuputken kautta. Tiiviys syntyy kruunun sisällä olevista kumisista O-renkaista, jotka painuvat putkea vasten. Tavallisessa painettavassa kruunussa tiiviys perustuu pelkästään tähän kitkaan. Kun kumi kovettuu 3-5 vuodessa, rako kasvaa vähitellen, eikä käyttäjä huomaa mitään ennen kuin lasin alle ilmestyy huurua.
Kierrekruunu – miten se eroaa tavallisesta kruunusta
Kierrekruunu (screw-down crown) kierretään kiinni kruunuputken kierteisiin samaan tapaan kuin pullon korkki. Kiinni kierrettynä kruunu puristaa tiivisteen putken päätä vasten, jolloin tiiviys ei enää riipu pelkästä kitkasta. Rolex patentoi ratkaisun Oyster-kotelossaan 1926, ja siitä tuli sukelluskellojen perusvaruste.
Kierrekruunua käytetään kolmessa asennossa. Ensin kruunu kierretään auki vastapäivään, kunnes se ponnahtaa vapaaksi. Siinä asennossa käsinvedettävää tai automaattikelloa voi vetää. Seuraavaksi kruunu vedetään ulos ajan tai päivämäärän asettamista varten. Lopuksi kruunu painetaan sisään ja kierretään myötäpäivään kiinni kevyesti painaen.
Rolexin Twinlock- ja Triplock-ratkaisuissa tiivistekohtia on kaksi tai kolme. Niillä varustettuja kelloja ei ole tarkoitettu pelkästään tarkistettavaksi puolen vuoden välein, vaan kaikki tiivisteet on vaihdettava huollon yhteydessä.
Myytti: kierrekruunu tekee kellosta sukelluskellon
Yleisin väärinkäsitys on, että kierrekruunu takaa vesitiiviyden. Ei takaa. Kierrekruunu on vain yksi osa kokonaisuutta, ja kellon vesitiiviys määräytyy heikoimman tiivisteen mukaan. Jos pohjakannen tiiviste on haurastunut tai lasin tiivisterengas murtunut, kruunun kierteet eivät pelasta mitään.
Toisinpäin myytti kumoutuu yhtä selvästi. Seikon 5 Sports -mallistossa on 100 metrin vesitiiviys ilman kierrekruunua, ja kello kestää uimisen hyvin, kunhan kruunua ei vedetä ulos vedessä. Varsinaisen sukelluskellon vaatimukset määrittelee sukelluskellon ISO 6425 -standardi. Se edellyttää muun muassa testausta ylipaineella ja kondensaatiotestiä, eikä pelkkä kierrekruunu riitä täyttämään vaatimuksia.
Myös ATM-merkintä johtaa harhaan. 3 ATM tarkoittaa käytännössä roiskeenkestävyyttä, ei 30 metrin sukellussyvyyttä. Merkintöjen tarkempi selitys löytyy artikkelista kellon vesitiiviys – ATM ja BAR selitettynä ostajalle.
Yleisimmät virheet kruunun käsittelyssä
Kelloseppien työpöydille päätyvät vesivahingot toistavat muutamaa samaa kaavaa. Tyypillinen tapaus on heinäkuun lopussa korjaamoon tuotu sukelluskello: kellotaulu on huurussa, ja omistaja kertoo uineensa sen kanssa mökkirannassa kymmeniä kertoja ongelmitta. Syyksi paljastuu lähes aina se, että kruunu jäi auki edellisen päivämäärän säädön jälkeen.
Yleisimmät virheet ovat:
Kruunu jää kiertämättä kiinni ajan asettamisen jälkeen. Vain 2-3 millimetrin rako riittää, ja ensimmäinen pulahdus päästää veden sisään.
Kierteet menevät ristiin, kun kruunua väännetään vinossa tai liian kovaa. Kruunuputken kierteet ovat hienoja, ja vaurioitunut putki tarkoittaa osien vaihtoa.
Kruunua käytetään märkänä, esimerkiksi aikaa säädetään suihkussa tai heti uinnin jälkeen, jolloin kosteus pääsee kierteisiin.
Saunominen kellon kanssa. Kuumuus laajentaa tiivisteitä ja metallia eri tahtiin, ja nopea jäähtyminen imee kosteutta sisään.
Ammattilainen neuvoo kiertämään kruunun kiinni sormenpäillä, kunnes tuntuu selvä vastus, eikä yhtään pidemmälle. Liika voima litistää tiivisteen ja lyhentää sen ikää.
Poikkeukset: milloin kierrekruunu on haitta
Käsinvedettävässä kellossa kierrekruunu voi olla enemmän riesa kuin hyöty. Jos kelloa vedetään joka aamu, kierteet aukeavat ja sulkeutuvat yli 300 kertaa vuodessa. Kruunuputken kierteet kuluvat, ja muutaman vuoden päästä kruunu ei enää pysy kunnolla kiinni. Dresswatch, jota ei koskaan viedä veteen, ei tarvitse kierrekruunua lainkaan.
Toinen poikkeus koskee kronografeja. Kierrekruunusta ei ole hyötyä, jos kronografin painikkeet ovat tavallisia painettavia. Monissa urheilullisissa kronografeissa painikkeetkin ovat kierrettäviä, ja ne on muistettava lukita samalla tavalla. Painikkeita ei saa käyttää veden alla, ellei valmistaja nimenomaisesti salli sitä.
Kvartsikellossa kruunua käytetään harvoin, joten tiivisteet pysyvät kunnossa pidempään. Talvi tuo kuitenkin oman haasteensa. Kun kello tuodaan kovasta pakkasesta lämpimään sisätilaan, lasin sisäpinnalle voi tiivistyä kosteutta, jos tiivisteissä on jo pieni vuoto. Pakkanen paljastaa vian, jota kesällä ei huomaa.
Kruunun huolto ja painetesti
Kruunun kunto tarkistetaan painetestillä. Kelloseppä laittaa kellon testilaitteeseen, joka mittaa kotelon muodonmuutosta yli- tai alipaineessa. Testi kestää muutaman minuutin ja maksaa tavallisesti 20-40 €. Tiivisteiden vaihto ja testi yhdessä maksavat perustason kellossa 40-90 €.
Jos kruunu tai kruunuputki on vaihdettava, hinta riippuu merkistä. Seikon tai Citizenin kruunu maksaa asennettuna usein 50-120 €, kun taas Rolexin tai Omegan alkuperäiskruunu nostaa laskun useisiin satoihin euroihin. Tiivisteiden vaihdosta kerrotaan tarkemmin artikkelissa vesitiiviin kellon huolto – tiivisteiden vaihto.
Kelloseppien määrä on vähentynyt Suomessa vuosikymmenten ajan, ja painetestauslaite löytyy varmimmin Helsingin, Tampereen ja Turun kaltaisista kaupungeista. Pohjois-Suomessa kello voi joutua lähettämään postitse. Tampereen kelloseppäkoulutus ja Suomen Kelloseppäliitto ovat ylläpitäneet ammattitaitoa, mutta huollon saatavuus vaihtelee paikkakunnittain. Kesää ennen kannattaa toimia ajoissa, koska toukokuussa jonot pitenevät.
UKK
Kuinka usein kierrekruunullisen kellon tiivisteet pitää vaihtaa?
Yleinen suositus on painetesti kerran vuodessa ja tiivisteiden vaihto 2-3 vuoden välein, jos kelloa käytetään vedessä säännöllisesti. Pelkässä toimistokäytössä riittää tarkistus täyshuollon yhteydessä 5-7 vuoden välein.
Voiko kruunun jättää auki, jos kello ei ole vedessä?
Voi, mutta se altistaa koneiston pölylle ja kosteudelle, ja kruunu voi tarttua vaatteisiin ja vääntyä. Kierrekruunu kannattaa aina kiertää kiinni heti käytön jälkeen.
Mistä tunnistaa, että kruunun tiiviste vuotaa?
Ensimmäinen merkki on huuru lasin sisäpinnalla lämpötilan vaihtuessa. Myös löysältä tuntuva tai kierteiltään kiertämisen yhteydessä rahiseva kruunu kertoo kulumisesta. Kello kannattaa viedä kellosepälle heti, koska kosteus ruostuttaa koneiston teräsosia muutamassa päivässä.
Kruunu kuntoon ennen uimakautta
Kruunu on kellon ainoa aukko, jota avaat itse, joten sen käyttämisestä riippuu, pysyykö kello kuivana. Kierrekruunu parantaa tiiviyttä merkittävästi, mutta vain silloin, kun se on kierretty kiinni ja tiivisteet ovat kunnossa. Totuttele tarkistamaan kruunu sormella aina ennen kuin menet veteen, ja vie kello painetestiin keväällä. Testi maksaa vähemmän kuin yksi kosteusvaurion korjaus.